keskiviikko, 11. tammikuuta 2012

What else could I say? Everyone is gay

No hei taas. Lupailin muistaakseni tossa lokakuussa vaihtaa blogin nimeä, mutta samalla vaivalla loin uuden blogin. Syy miksen ole vaihtanut vielä siihen löytyy saamattomuudestani, en vaan oo jaksanu väsätä uutta banneria. Kuitenkin nyt alkoi uusi vuosi a.k.a uusi elämä, ja ehkä mun on vaan aika ottaa se blogi käyttöön ja samalla vähän valottaa meidän tauon syitä.

Aloitetaan meistä: tauko alkaa olemaan aika ohi, Eppu todennäköisesti ostaa mun osuuden meidän asunnosta, tai sitten joudutaan myymään se, saa vielä nähdä kuinka käy. Mun kotiin paluu on nyt siis erittäin epätodennäköistä. Oon vieläkin kaukana onnellisesta, mutta tiedän ettei vanhaan elämään palaaminen ainakaan auta, tekee mut vaan vielä onettomammaksi.

En oo hirveesti huudellu täällä blogissa mun seksuaalisesta suuntautumisesta, koska no, se ei musta mitenkään oo liittynyt mihinkään. Mulla on kuitenkin tossa jokunen vuosi sitten ollut tyttöystävä, ja yksi meidän eron syistä on se, että luulen tarvitsevani taas naisten seuraa. Mulla oli täydellinen poikaystävä, mutta silti aina tuntui että joku oli pielessä. En oikein osaa selittää tätä, olen siis bi, mutta nyt on vaan tyttövaihe päällä, miehet lähinnä ällöttää mua. (Viittä poikkeusta lukuunottamatta: Damon Salvatore, Edward Cullen, Jack Sparrow, Chuck Bass ja Jared Leto).

Miksi mä kerron tästä nyt? No se uuden blogin nimi paljastaa tilanteen seminopeasti: Sateenkaarimaailmani.

kuva we heart it

Tää blogi jää näkyviin ikuisiksi ajoiksi toistaiseksi, ja lisään ton uuden blogilistalle kunhan jaksan. Eli ensi vuonna :) No ei, yritän oikeasti olla vähän aktiivisempi näissä päivitystouhuissa tulevaisuudessa...

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

sä olet rohkea, koska uskalsit muuttaa elämäsi suuntaa. sä olet myös rohkea, koska kerroit kaikesta näin avoimesti. toivon, että sun esimerkki auttaa muitakin olemaan yhtä auki.

kaikkea parasta <3
t. fanni

Anonyymi kirjoitti...

olen lukenut sun blogia alusta saakka. oot lempparein. et päivitä viittä kertaa päivässä, etkä yritä olla mitään muuta kuin olet.
sun postaukset on täynnä tunnetta. ne on täydellisiä,
kuten sinä.
olet rohkea!
kaikkea hyvää sulle ja alinalle!

t. noora

halaus.

winda kirjoitti...

Kiitos ihanat <3 Tuli tajuttoman hyvä mieli :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan rehellistä tekstiä ja rohkeeta :) Tämä on ollu mun lemppari blogi jo monta vuotta. Mulla on Alinan ikäinen tyttö ja aloin seurata tätä hänen odotus aikanaan,Alina ja omani syntyivät vieläpä ihan samoihin aikoihin joten senkin takia olen tykännyt seurailla. Itse erosin jokin aika sitten joten tiedän tunteen,ei se helppoa ole aina mutta se vaihe on ihana kun alkaa se oma uusi elämä :)

Ässä kirjoitti...

Nyt on ilmeisesti taas se aika kuukaudesta, että kaikki itkettää; niin tämä postauskin. Toisaalta olen onnellinen sun "uuden alun" puolesta, mutta toisaalta tiedän niin hyvin tuon riipivän onnettomuuden tunteen :/ Mutta eiköhän kaikella tässä elämässä ole jokin tarkoitus, surullisillakin asioilla. Sylillinen tsemppihaleja sulle ja Alinalle, olette ihania! Ja parempaa huomista, se on varmasti tulossa :)

winda kirjoitti...

Kiitos, ootte niin ihania että mua melkein itkettää. Mul on ehkä maailman parhaat lukijat ikinä <3