Kampaajaystävän suusta kuultua: "Ens kerralla kun haluut värjätä vaaleeks tän tukan niin... No älä värjää."

Väri pysyi toistaiseksi samana, mutta otsatukka lyhentyi hiukan, ja latvat aika paljon. Myös pientä kerrostusta on havaittavissa, ainakin hirvittävä kasa tukkaa jäi kaverin lattialle lojumaan operaation jälkeen.

Alina ei taas paljoa äidin tukasta piittaa, vaan lähinnä keskittyy poseeraamaan kameralle.

P.S. Huulilla ihana Macin mattapuna: Russian Red.

Hiusasiaa

Nyt sanon hyvästit tälle tukalle, muutaman tunnin kuluttua se on varmasti roimasti lyhyempi, mutta myös tasaisemman värinen ja hyväkuntoisempi. Myös malli saattaa hiukan muuttua, mutta siitä päättää luottokampaajani, hiuksiani koskeviin päätöksiin ei minulla (kuulemma enää) ole sanavaltaa. Odotan innoissani lopputulosta. :)

Eräänä aamuna nalle pääsi mukaamme aamupalapöytään:

Joulun toiseksi paras lahja:

Keksin päivittäin uusia tapoja käyttää tuota palettia, olen aivan rakastunut. Löytyykö muita Diorin viisikkoihin hurahtaneita? Ja onko ne kaikki noin ihania, vai vaan tämä mun yksilö?

All I want for Christmas is you

Hei ihanaiset! Toivottavasti teillä kaikilla on ollut rauhaisa ja mukava joulu. Meillä on ainakin ollut ihan huippurauhallinen ja idyllinen tunnelma koko joulun, ja lisää rentoutumista ja pientä puuhastelua on luvassa vielä viikon ajan. Tällä hetkellä majailemme Lappeenrannassa poikkiksen äidin luona, josta kuvatkin on otettu. Palaan päivittelemään varmaan vielä tällä viikolla, mutta jos en, niin viettäkää ihana viikonloppu!

She got a lot of pretty, pretty boys, that she calls friends

Oon taas viime päivät juossut ympäri kaupunkia hullunlailla, joten blogaaminen on jäänyt kaiken muun aktiviteetin jalkoihin. Eilen alkoi kuitenkin parin viikon pituinen joululoma, joten viimein mullakin on aikaa päivittää kuulumisia. Lauantaina käytiin istumassa kavereilla iltaa, josta tultiin kuitenkin kiltisti suoraan kotiin, (tarkoitus oli että mennää käymään baarissa) koska sunnuntaina oli herätys seitsemältä.

Eilen aamulla sitten raahauduttiin kahdeksaksi Valtteriin myymään vaatteita ja muuta härpäkettä. Oli hauskaa hengailla kavereiden kanssa, seurata poikien hölmöilyä (kuinka kaksvitoset miehet muuttuu yhtäkkiä pikkupojiksi kun ne saa viettää hetken aikaa kahdestaan?), päästiin ylimääräisestä tavarasta eroon ja sain hieman taskurahaakin, eli kokonaisuudessaan ihan onnistunut reissu. Kotiin päästyäni otin parin tunnin päikkärit, ja niiltä herättyäni rupesin valmistautumaan iltaa varten.

Eilen oli nimittäin meidän duunipikkujoulut, käytiin syömässä Siltasessa. Tarkoitus oli jatkaa matkaa jossain vaiheessa eteenpäin, mutta jotenkin vain jumiuduttiin sinne ja poistuttiin vasta pilkun jälkeen. Puoli kahdelta 25 henkinen joukkiomme oli kutistunut seitsemään henkeen, jonka vuoksi päätettiin jatkaa matkaa omiin koteihimme, joten tepastelin reippaana Hakaniemeen saakka jossa en enää jaksanut ollakaan reipas ja hyppäsin taksiin. Ilta oli hauska ja hyvin onnistunut, mitä nyt meidän duuniporukan pikkujouluihin kuuluu aina hiukan draamaa, mutta jos sitä ei lasketa niin ilta saa kiitettävän arvosanan. Ruoka oli ihan mielettömän hyvää ja ilmainen viina kelpaa aina (toisille enemmän kuin toisille).

Aamulla poikkis (jonka piti olla lomalla) lähti töihin ja minä jäin viihdyttämään pikkuneitiämme joka on myös joululomalla tarhasta. Nyt Alina nukkuu päikkäreitä ja minä jumitan koneella sen sijaan että siivoaisin/leipoisin/tekisin jotain järkevää. Kohta lähdetään moikkaamaan Alinan kummia keskustaan, mutta sitä ennen vielä esittelyyn meikäläisen eilinen asu, ilman paljetteja ei pikkujouluista selvitä:

Neuletakki Zara, mekko Asos, paljettirusettipanta Lasten HM, (melkein) ylipolvensaappaat Ellos.

Elämän pieniä kysymyksiä

Tilasin Asokselta pari talvitakkia sovitukseen, ja päivän kysymys onkin nyt:

Musta vai harmaa?

The whole thing just makes me wanna cry

Lueskelin taas iltani ratoksi (ja stressin lievittämiseksi)  lemppariblogeja, ja muutamasta niistä löysin iloisen uutisen Monkin ja Weekdayn rantautumisesta Helsinkiin ensi keväänä. Suurin osa uutista kommentoineista oli minun laillani innoissaan, mutta muutama komentti pisti ikävästi silmään. Jotkut olivat harmissaan tuosta uutisesta, koska liikkeiden vaatteista tulisi nyt "sitä samaa hm-ja gt-massaa", kun kuka tahansa (pääkaupunkiseutulainen) pääsisi käymään liikkeissä helposti polskimatta ensin rapakon taakse.

En vain ymmärrä kyseistä asennetta, joten valaiskaa te tietäväisemmät minua. Miksi se on joltain ihmiseltä pois, jos joku toinen käyttää samanlaisia vaatteita? Ymmärrän että toisen tyylin kopioiminen päästä varpaisiin ja musiikkimausta lempiruokaan on jokseenkin outoa, mutta entäs sitten jos ihmiset yhdistävät omaan tyyliinsä samoja vaatteita kuin jollain toisella on, miksi se herättää niin paljon närkästystä?

Voiko jonkun identiteetti rakentua niin paljon vaatteiden varaan, ettei siedä muilla samoja vaatteita kuin itsellä on? Jos haluaa täysin uniikin tyylin voi mennä suosiolla kirppikselle tai ruveta ompelemaan vaatteensa itse. Jos taas muiden ihmisten massapukeutuminen harmittaa niin kovin, on valittajalla selkeästi liikaa vapaa- aikaa, sillä minulla ei ainakaan ole aikaa saati sitten energiaa surkutella muiden pukeutumista noin tarkkaan.

Enkä nyt väitä ettenkö ikinä kauhistelisi kaduilla hyppelevän kansan asuviritelmiä tai seduloissa esiintyvää bileasumuotia, mutta tuo on mielestäni eri asia. Kaikki kaupungissa liikkuvat nuoret eivät kuitenkaan ole toistensa kopioita, tai jos jonkun mielestä ovat niin silmät auki nyt hyvät ihmiset!

Tämän tynkäpostauksen tarkoitus on herättää mietteitä ja ehkä jopa hiukan keskusteluakin, joten mielipiteitä kehiin. Ennen kaikkea haluaisin tietää miksi kanssani erimieltä olevat ajattelevat niinkuin ajattelevat, yritän parhaani mukaan olla laajanäköinen ja tuomittsematon, joten tahdon tietää miksi tämä ilmiö ärsyttää joitakin niin kovin.

Kiitos ja näkemiin :)

P.S Yleensä tälläiseen postaukseen liitettäisiin kasa kuvia, mutta koska olen laiska tyydyn vain vinkkaamaan että esimerkiksi Hel Looksista voi käydä katsomssa miten massapukeutuminen jyllääkään täällä kaupungissa.

Vaatteeni, joille irvaillen ihmiset nauraa tarvitsee siellä vielä lisää kimaltavaa, tai muuten hukun massaan monenkirjavaan

Hei taas ihanaset! Mulla on ollut ihan huippukiva viikonloppu, se alkoi perjantaina aivan mielettömän mahtavalla PMMP:n keikalla, jossa tanssin itseni puolikuolleeksi ja lauloin ääneni käheäksi. Kaverit vaan nauro mulle kun olin niin innoissani, mutta ne tytöt on vaan niin parhaita. Edes tunnin jonottaminen ei ärsyttänyt, kun tiesi mitä oli luvassa.

Lauantaina raahauduin muutamaksi tunniksi töihin, josta suoraan kotiin laittamaan ruokaa. Meillä oli kaveripariskunta syömässä, tehtii fondueta ja suklaakakkua. Kaikki oheismateriaali oli tosi hyvää, mutta itse fondue oli mun mielestä aivan hirveetä, syy saattoi olla siinä kirsikkaviinassa jota laitoimme padan sekaan. (Kaikissa ohjeissa luki että se kuuluu sinne, mutta hyi yök.) Ilta oli mukava, ja suunniteltu baarireissu vaihtui pienimuotoiseksi Kumman kaa- maratooniksi keskellä yötä.

Aamulla olin erittäin tyytyväinen siitä että baarikeikka jäi väliin, ja tämä päivä onkin sitten puuhattu Alinan kanssa ja tuijotettun telkkaria. Kuvasaasteena vielä eilisen asu, jossa oli siis tarkoitus lähteä baariin:

Haha, ei kannata kiireessä lyhentää itse otsatukkaa:

P.S Joululahja- paniikki senkuin lisääntyy, tuntuu ettei aikaa lahjaostoksille vain ole. Viime vuonna ollessani kotiäitinä kaikki oli niin paljon helpompaa... :)

Ei tulevaisuus pelota yhtään. Mä pelkäsin niin monta vuotta etten jaksa enää

Oon ollut niin kiireinen että saan kohta varmaan jonkun burnoutin tai vatsahaavan, mutta nyt on sellanen tilanne että töitä on tehtävä niin paljon kuin voi, joten yli kymmentuntiset päivät ovat jo arkea. Viikonlopulle on tiedossa töiden lisäksi pari kivaa juttua, esim. PMMP:n keikka huomenna (!!!) sekä kavereiden kanssa vietettävä Fondue- ilta lauantaina. Niistä kuitenkin lisää ensi viikolla, nyt kysymyksiin:

Ensimäisenä haluaisin tietää, mitä teet työksesi.

- Tammikuun puolesta välistä alken vedän vuoroa eräässä keskustan Mäkissä, toistaiseksi pyörin sielä vielä ihan duunarina.


Toisekseen kiinnostaisi, oliko Alina suunniteltu lapsi ja miten keräsit rohkeuden alkaa äidiksi niin nuorena?

- Alina ei ollut suunniteltu, (haaveiltu kylläkin) mutta erittäin toivottu yllätys. Ajattelin aina hankkivani esikoiseni about 25 -vuotiaana, mutta elämä ei aina mene niinkuin suunnittelee. Koko odotustarinan voi käydä lukemassa täältä.

Miten äitiys on muuttanut sinua ja puolioasi?


- Olen ainakin hiukan kärsivällisempi ja epäitsekkäämpi kuin ennen. Hinku juosta joka viikonloppu baareissa on muuttunut haaveiluksi hyvistä yöunista, ja arvostan ns. perinteisiä asioita enemmäin kuin ennen. Poikaystävä väittää ettei ole muuttunut yhtään, mutta kummasti autoissa kiinnoostaa nykyään enemmän turvallisuus ja tavaratilat kuin kiihtyvyys ja ulkonäkö. Yhdellä lauseella sanottuna, meistä on tullut tylsempiä :D
Mitä olet toivonut joululahjaksi?

- Samsungin pinkkiä Corbyä, Diorin meikkipalettia, paria Nomination palaa ja toivoisin vielä kalenterin ensivuodelle, muumiversio kiitos :)
Lempitavara kodistasi.

Sänky ja sohva on aika kivoja... No koko koti on rakas, mutta valitsen Block- lampun ykköseksi ja enakkoperintö- taulun kakkoseksi. (Kannattaa tsekata kotipostaukset, löytyy lokakuun kohdalta.)
Mitä on aina pakko-ostos ruokakaupasta?

-Hävettää- light cola. ja maitoa Alille. Viime aikoina ostoskoriin on päätynyt useimmiten kokonainen vesimeloni, verkkokassillinen mandariinejä/satsumia sekä tummia viinirypäleitä. ja Fazerin myslipuikula- leipää.
Lempivaatteesi tällä hetkellä.

-Haha, jokunen viikko sitten esitelty HM- tunikapaitasysteemi on vieläkin kovassa käytössä, samoin ne HM- leggarit. Musta on tullut aika tylsä pukeutumisenkin saralla.
Onko sinulla ollut lemmikkiä? Haluaisitko?

- On ollut montakin, lapsena meillä oli melkein koko ajan koira, teininä pari hamsteria, lukioaikoina kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Kun muutin Helsinkiin oli meillä Ella-koira, mutta talvella 2008 jouduimme viemään Ellan lopetettavaksi maksasairauden takia. Tykätään molemmat paljon eläimistä, että eiköhän meille vielä joskus lemmikeitä tule :)
Mistä Alina tykkää?

- Maidosta eniten, sitten iskästä, äidistä, mummeista, Tiinasta, pikkuautoista, lukemisesta, ruuasta yleensä, ulkoilusta, tarhasta, Leosta, tutista, kenkien pukemisesta, hevosista, Nalle Puhista, rusinoista, hampaiden pesusta, (kun saa pestä ne itse) potasta, kylvystä, vesimelonista, jääkaapilla käymisestä, tavaroiden levittelystä, ja monesta muusta asiasta :)
Mikä katsot telkkarista?

- Frazierin, Simpsonit, Mentalistin, Greyn anatomian, ruokaohjelmia, Avaran luonnon, plus jotain muuta mitä nyt sattuu sieltä tulemaan.
Mitä teet työksesi ja mitä olet opiskellut tähän mennessä?

- Hengaan mäkkärin kassalla ja teen burgereita. Oon käynyt ainoastaan lukion, tosin Mäkkärikoulua käyn parasta aikaa. Luen myös avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä.
Suklaakakku vai kermakakku?

- Molemmat. Jos on pakko valita niin suklaakakku.

Jos sinun pitäisi valita yksi supervoima, mikä se olisi?

- Hengittää veden alla. (En yhtään tahtois olla Ariel.)
Pidätkö kukista?

- Pidän kovasti, ne vain kuolevat liian nopeasti aina.
Mitä lehtiä luet?

- Trendi, Olivia, Sport, Britti-Vogue, vauva- ja ruokalehdet.
Kierrätätkö?

- Niin hyvin kuin pystyn. (Ja jaksan.)
Onko teillä suunnitelmissa vielä lisää lapsia?

- Suunnitelmia on vaikka kuinka paljon. :)
Millainen olet aamuisin?

- Vittumainen. (Poikaystävän empiirinen tutkimus.)
Luottokosmetiikkatuotteesi.

- Blistexin ja Carmexin huulirasvat, Lumenen puuteri ja valokynä, Make Up Storen meikkivoide, The Body Shopin poskipuna.
Minkälaisia hiustyylejä sinulla on ollut elämäsi aikana?

- Suurimman osan elämästäni tukkani on ollut ruskea. Välillä on ollut otsista ja välillä on ollut ilman. Aina kihara. Oon aika laiska hiusten suhteen, tosin lukion kolmosella leikkautin lyhyen tukan, josta sai tehtyä irokeesin, se oli aika ihana.
Oliko Alinalle muita nimiehdotuksia? Kuka keksi nimen?

- Minä keksin. Bongasin sen almanakasta. Nimiehdotuksia oli, mutta Alina ei vaan näyttänyt yhtään Nellalta.

Lempiasukokonaisuus Alinalle.

- Pitkähihainen body, sukkahousut, mekko. Ainakin näin talvella.
Mitä pelkäät?

- Uuneja, heikkoja jäitä, pimeetä, korkeita paikkoja ja kaikkea mitä vanhemmat yleensäkin pelkäävät.

Katsotko Salkkareita?

- En.

Miten Alina menee nukkumaan? Nukkuuko omassa sängyssä, omassa huoneessa, nukkuuko hyvin?

- Ei niin hirveän innoissaan. Joskus nukahtaa helposti, mutta toisinaan nukahtamisrumbaan saattaa kulua tunteja. Yötkin on hirmuisen erilaisia, yleensä nukkuu helposti läpi yön, joskus vaan pari tuntia ja nekin puolentunnin pätkissä, mutta silloin on yleensä päivän rutiinit rikkoutuneet. Omassa sängyssä nukahtaa iltaisin, mutta jos Alina herää yöllä me otetaan se meidän väliin loppuyöksi. Omaa huonetta ei valitettavasti tästä kaksiosta neidille taiota, mutta heti kun päästään isompaan niin neito saa kyllä oman huoneen.

Tykkääkö se hampaiden pesusta tai pukemisesta? Entä syömisestä?

- Hampaita Alina tykkää itse pestä, muttei juurikaan siitä jos joku muu yrittää niitä pestä. Pukeminenkin on yleensä kivaa, mutta jos on kiire mun hermostuneisuus välittyy Alinaan ja se on yhtä helvettiä sitten. Syömisen suhteen meillä on käynyt ihan mieletön tuuri, melkein kaikki kelpaa kunhan saa itse syödä, tosin iltapuuro ei aina maistu jos on tullut syötyä paljon päivän aikana.

Onko Alina pysynyt mitenkä terveenä tän astisen elämänsä? miten on päiväkoti vaikuttanut tyttöön,kuinka tulee toimeen muiden lapsien kanssa?

- Yhtä silmätulehdusta ja ainaista pikkunuhaa (joka tuli tarhaan menon jälkeen) lukuunottamatta neiti on ollut erittäin terve. Päiväkoti on tehnyt Alinasta itsenäisemmän, reippaamman ja sosiaalisemman. Olen erittäin tyytyväinen että päädyimme laittamaan hänet tarhaan jo nyt, Alina oppii siellä asioita joita minä en osaisi enkä edes tajuaisi opettaa. Alina ei osaa vielä oikein leikkiä muiden kanssa, mutta halailee ja suukottaa muita lapsia kyllä :D

Vauvakuume on ollut jo vuoden, mutta elämäntilanteen takia ei ehkä kuitenkaan nyt ole toisen lapsen vuoro. Toisaalta, elämä antaa, elämä ottaa, elämä kantaa.

My friend Julia, she hasn't got a clue, but Julia always stay true

Mulle on tullut lähiaikoina muutama uusi lukija, ja ajattelin että ehkä joku vanhempikin höpinöideni seuraaja haluaa tietää jotain uutta musta. Eli nyt on taas pitkästä aikaa KYSY! -postauksen vuoro, vastaan loppuviikosta kaikkiin kivoihin kysymyksiin ihka omassa postauksessaan :)

Alina oli ilmeisesti lähdössä ulos juhlimaan lauantai-iltaa, kaivoi nimittäin itse nuo ulkovaatteet lipastostaan ja puki päälle :D

She's sicker than hell, but always feeling fine

En ole viimeaikoina tehnyt melkein mitään muuta kuin töitä, mukaan mahtuu esimerkiksi torstain neljätoistatuntinen iltavuoro josta olin kotona kello 01.30, ja unta sain vasta kolmen aikoihin. Tietenkin seuraavana aamuna aikaisin piti jo taas olla töissä pakertamassa, joten blogaaminen on päässyt unohtumaan täysin. Tänään sitten vietinkin ansaittua vapaata Alinan kanssa kotona, käytiin moikkaamassa Jenny- kummia ja hiukan kierreltiin kauppojakin. Alinalle ostettiin pipo ja sukkahousuja lasten Hennesistä, ja jotain kivaa sieltä löytyi äidillekin, nimittäin muutama rusettipanta työtukkaa ja juhlatukkaa piristämään:

Paljettirusetti Jennin hengessä, tosin hiukan pienempänä:

You knew for a while who I was, the moust honest feelings I´ve ever had

Kuinka monta tukkamömmöä tarvitaan, että saadaan tästä tukasta:

Tämän näköinen:

Vastaus:

Vaivaiset neljä :)

And away to his castle we'll go

Nykyinen poikaystäväni on hoitanut hommansa kyllä erittäin kiitettävästi, mutta jos hän jostain syystä päättäisi lähteä lätkimään, voisin ottaa tilalle tämän herran. Tai vaihtoehtoisesti poikkikselle nuo hiukset ja vaatteet, kiitos.

Sateinen aamu, pitkästä aikaa nousen aikaisemmin kuin ois pakko

Nyt on pitkästä aikaa luvassa päivä meidän kanssamme, Alinalla ikää hiukan yli 16kk:

Eilen aamulla kahdeksan aikoihin herätessäni tajusin kalenterini näyttävän tältä:

Joten päätin leikkiä kotiäitiä ja olla viemättä Alinaa hoitoon, varsinkin kun neiti vaikutti hiukan nuhaiselta herättyään.

Aamu alkoi hampaiden pesulla.

Seuraavaksi siirryttiin aamupalalle, yllä olevassa kuvassa äidin aamiainen.

Alina söi puuroa, sekä puolet äidin vesimelooneista ja viinirypäleistä.

Syömisen jälkeen vaihdettiin vaatteet ja leikittiin hiukan. (Eli noin kaksi tuntia.) Alinan lempileikit ovat lelujen työntäminen ympäriinsä tuossa kärryssä, sekä kirjojen lukeminen.

Yhdentoista aikoihin söimme lounasta, minä söin samanlaisen leivän kuin aamulla, Alina eiliseltä ruualta tähteeksi jäänyttä kalaa ja perunaa:

Haha, hiukan kärttyinen ilme tuossa vikassa kuvassa. Noin kahdentoista aikoihin Alina meni päikkäreille, ja minä vietin omaa aikaa hengaten koneella, meikaten ja kynsiä väkertäen:

Ekassa kuvassa Essien superihana mintunvihreä lakka, ja toisessa kuvassa sihen päälle on laitettu vielä Matte about you- lakkaa.

Hiukan ennen kahta heräsi tämän näköinen neito:

Sängystä suoraan potalle:

Pakko vielä esitellä kynsiä ja Lorealin lahjoittama ripsari ja ripsiä kasvattava hoitomönjä (jonka tehoa suuresti epäilen.) Ripsiväriä testasin eilen, ja ihan hyvältä näytti, tosin pientä hämähäkki-efektiä oli havaittavissa, joskin se oli varmaan vain omaa syytäni, en yleensä käytä kaksipäisiä ripsareita. Jos tuota oppisi käyttämään saisi siitä varmaan tosi hyvän bilemascaran.

Myös Alina testasi ripsarin.

Kolmen aikoihin oli taas ruuan vuoro, välipalaksi rypäleitä, meloonia ja Alinalle jugurttia lisäksi. Ruuan jälkeen taas leikittiin, kuvassa kolmas lemppari, pikkuautot:

Tähän väliin voisin esitellä päivän asun, meikin ja tukan:

Sitten taas syötiin, päivälliseksi oli kanawokkia, riisiä ja nuudeleita:

Viimeinen annos on minun, Alinan kanakastike oli hiukan tylsemmän näköistä kuin meideän :)

Loppuilta leikittiin, kahdeksan aikoihin koitti Alinan nukkumaanmenoaika, yllä olevassa kuvassa neiti kuljettaa rusinalautasta ympäri kämppää, yrittää ilmeisesti saada lisää herkkua.

Heh, tsekatkaa tota niskatukkaa :D Alinan nukahdettua minä jumiuduin sohvalle tuijottamaan telkkaria, mukanani tämä:

Nähdään taas!